Perjantaina näin vanhoja nizzalaisia kavereitani, jotka ovat päätyneet minunlaillani Pariisiin. Ennen heidän tapaamistaan kävin ystävälläni Ophéliella syömässä ja parin viinilasillisen jälkeen olimme mahtivedossa. Kikatellen ja kiljuen menimme metrolla tapaamispaikkaan (vain tunnin myöhässä).
Pariisissa törmää ihmisiin, joita ei luultavasti tulisi ikinä tavanneeksi Helsingissä. Olen tavannut taiteilijoita, laulajia, näyttelijöitä, runoilijoita... ennen joulua eräs valokuvaajatuttumme kutsui meidät tutustumaan juuri hankkimaansa studioon, jossa kävi ilmi, että hän kuvaa mm. Brasilian ja Espanjan Vogueen. Perjantaina seuraamme liittyi kaverimme kaveri, ”maailman kaunein poika” -Alexandre. Puhuimme opinnoistamme ja Alexandre oli melko hiljainen. Kysyin siis kohteliaisuudesta mitä hän puuhaa. No, Alexandre on malli, ja takana on vähän hiljainen kausi, kun muotiviikot olivat ohi. Viimeksi hän on ollut Kenzon ja Armanin catwalkeilla. Onneksi kesämuodin catwalkit ovat taas käynnissä, niin eivät Alexandre-parankaan päivät (ja illat) käy pitkäksi. Tulin yhtäkkiä todella tietoiseksi vaatteistani.
Ophélie tuli luokseni yöksi ja kävelimme (taas kerran kikattaen ja kiljuen) McDonald’sin kautta luokseni, herätäksemme seuraavana päivänä kello 12.
Lauantai-iltana oli taas uloslähdön aika. Olimme istuskelemassa lounge-barissa ja näimme jotain, joka sai aikaan mahtavan väittelyn välillämme: viimeisillään raskaana oleva nainen ravasi vähän väliä tupakalla. Minä ja Sophie olimme sitä mieltä, että vastaava käytös on anteeksiantamatonta. Ophélie taas kohautteli olkiaan, ilmoitti ettei pitänyt sitä tippaakaan shokeeraavana ja pyöritteli silmiään Sophien kertoessa sata kertaa kuultuja lääketieteellisiä todisteita tupakan haitoista sikiölle. Erosimme siis asteen kiukkuisina, mutta nukuin silti kuin pieni vauva kello kahteen asti. Mahtavaa!
Ophélie, Sophie ja Mojitot Le Blocissa
Höpöhöpöosuuteen (koska kaikki yllä oli silkkaa syväluotaavaa pohdintaa)
Zion poponi ja H&M:n pilkkupolvisukat (joissa rusetit takana, oih!) pelastivat perjantain asukriisini:
Kulahtanut Zaran takkini (jonka tosin ostin vasta viime syksynä, mutta laatu ei tainnut olla mitään ihan huippuluokkaa...) sai uutta ilmettä InWearin alesta löytyneellä vyöllä ja 2,5 euron kirpparilaukulla:
4 kommenttia:
oot ihan kökkö kun löysit noin ihanat sukat. Mä haluun kans.
ihastuttava tuo valkoinen takki!
Viikonloppusi kuulosti mukavalta, tulee ihan oma nuoruus Pariisissa mieleen. Ja kivasti asustettu tuo takki!
Bonjour, käväisepä blogillani, siellä on jotain sinulle!
Lähetä kommentti