sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Karhunpoika sairastaa...

Olen kipeänä ja kieriskelen itsesäälissä. Tarkoituksena oli lähteä taas viettämään viikonloppua Pariisin ulkopuolelle, mutta en tässä kunnossa viitsinyt. Kurkkuun sattuu, yskittää ja päätä jomottaa. Niin että kannattiko tosiaan kaupunkipyöräillä kello neljältä aamuyöstä t-paidassa pitkin sitä saamarin Seinen rantaa, kannattiko? No oikeastaan, kyllä kannatti. Oli se sen verran kivaa:) Makasin eilen koko päivän sängyn pohjalla ja join litrakaupalla teetä. Ranskalaiset ovat tee- ja etenkin yrttiteeihmisiä (tisane, ymmärtääkseni kyseessä on suomeksi yrttitee. Siis sellainen tee, jossa ei ole teelehtien häivääkään, vaan kaikkea muuta makua tuovaa. Josta looginen suomenkielinen vastine, yrttitee). Ja minusta on tullut samanlainen. En yhtään, yhtään, yhtään pidä kahvista, joten tämä muiden juomien laaja tarjonta sopii minulle hienosti. Ja olenkin onnistunut hamstraamaan muutaman hassun purkin kotiin:


Jep. Kaapissani on kymmentä teelajia. Tosin osa tuli vähän aikaa sitten ystävältäni, joka muutti. Tästä paketista löytyi mm. "Kevyet jalat"-yrttitee, jonka olisi nimensä mukaisesti tarkoitus tuottaa juojalleen kevyet jalat vilkastuttamalla verenkiertoa mm. mustikanlehtien ja punaisen viiniköynnöksen avulla. Heehheeee...Kaikenlaista.

Illalla päädyin kuitenkin vihdoin katsomaan Sinkkuelämää-elokuvan Sophien kanssa. Pojat menivät suosiolla siksi aikaa Indiana Jones-näytökseen. Elokuva oli mielestäni hauska. Oikeasti hauska. Juonenkäänteitä en viitsi tässä sen enempää kritisoida, jotten pilaisi jonkun elokuvaelämystä. Mutta mitään mullistavaa niissä ei mielestäni ollut. Vaatteet nyt olivat... oijjoijjoijjoijjoi...noh, olivathan ne. Tosin oli vaatteista kyllä tehty aikamoinen numerokin. Kuten Jonna osuvasti Yle:n haastattelussa sanoi, jos Sinkkuelämän viides päähenkilö on New York, niin kuudes on kyllä asut. Vaan, ketäpä tuo haittaisi=) Ja yhden jos toisen asun perään päädyinkin kuolaamaan kieli pitkällä.

Tuo mekko! Ja nuo kengät! Ihanat, ihanat, ihanat kengät! Ja, kröhöm, eikös se vain olekin Eiffel-torni, joka koreilee Carrien laukussa. Joku taitaa asua aika kivassa paikassa, kun sen maamerkkejä käytetään Sinkkuelämän asusteissakin...

Tämän kohtauksen jälkeen ryhdyin himoitsemaan tuollaista miesten hellehattua, à la Australia.

Ja tämä kukkamekko... hirmuhirmunätti... vaan eipä ihan hirmuhirmupullea voi olla, jotta tuollaista voisi käyttää.

Kuvat täältä ja
täältä

5 kommenttia:

MouMou kirjoitti...

Upea teekokoelma!:O Olen niin kateellinen!<3 Itse sekoittelen nykyään eri teelaatuja löytääkseni uusia ihania makuja.:)

Stazzy kirjoitti...

Käsittääkseni Eiffel on laukussa lähinnä sen takia, että Swarovski on yksi leffa pääsponsoreista...

Tämä iltana olisi tarkoitus käydä itsekin kattomassa ja pynttäytymässä...

Tuuli kirjoitti...

moumou: jep, suomesta ei oikein tahdo löytyä mitään mittavia teelajikoimia. Ainakaan ihan lähimarketista.

stazzy: noooooooo, mä olin jo iha vakuuttunut, että se oli joku pieni "pariisi on maailman paras kaupunki" - viesti. Vai ei kai siinä elokuvassa muuta ollutkaan kuin merkkejä merkin perään...=( you'll see. Se on jotenkin hassu paikoitellen. vähän niin kuin ylipitkä mainospätkä. mutta voih, ne asut siltikin!

Jonna kirjoitti...

Oi, oot kipeä:( Jos yhtään lohduttaa niin mun jalka on kans kipee yhden julman kengän törkeän pahoinpitelyn vuoksi.

Anonyymi kirjoitti...

Hei!!
Katselin blogiasi ja mietin että olisko sulla jotain inside vinkkejä Pariisiin lähtijälle? Missä kannattaa shopata niin vaatteet, laukut kuin kengätkin ilman että tarvitsee itkeä rahojen hupenemisen jälkeen?