Viime aikoina stereoissa on soinut letkeä reggae (käsi ylös, kuka tunnisti Bob Marley and the Wailersin levyn nimen otsikoista?) ja olo on ollut sen mukainen. Olen tehnyt kaikkea tuikitarpeellista ja hyödyllistä, mm. syönyt ihan yksin päivässä kaksi litraa mansikoita (saa onnitella – ennen kaikkea siitä, että selvisin vatsakivuista), tehnyt ja tuhonnut moniamonia smootheja, reippaillut Taivaanlahden rannassa, ollut kaverin luona peli-illassa ja käynyt tekemässä Taidetta isovanhemmillani. Alakuvasta voi sitten ihastella sen tulosta. Isoisäni sanoin: harvinaisen tylsä kuvahan tuo on, mutta maalausteknisenä harjoitteena ihan onnistunut. Jahash... siitä olikin tovi kun olin akvarelleilla lätrännyt ja jälki oli sen mukainen, meni touhu vähän vesileikeiksi.
Räkävaatteissa isovanhemmilla
Noi leggarit on oikeasti ihan pitkät ja ne on sellaiset jännät, vähän klooripestyjen näköiset. mutta kun ne on sitä ärsyttävää ranskalaista "taille unique" (one size) kokoa, niin mulla vilkkuu sirosti nilkat... Eli pakko taittaa niitä, jos meinaan käyttää.
Neuletakki on kirpparilta ja siihen olisi hakusessa suurehkot ankkurinapit. Sellaiset kullanväriset.
Bongaa melojat
Oltiin kaverin kanssa katsomassa Brüno ja en tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta mielestäni se ei ollut mitenkään mielettömän hyvä. Boratissa oli mielestäni hauskaa ihmisten reaktioiden ennalta-arvaamattomuus ja sopimattomuus heidän asemaansa nähden. Brünossa reaktiot olivat juuri sitä mitä kultakin kohderyhmältä saattoi odottaa. Toki joitakin helmiäkin mahtui mukaan ja ”this was worse than cancer” – tyyppiset mielipiteet tv-ohjelmasta saivat aikamoisen riemun pintaan. Leffa nauratti, mutt'en saanut samanlaisia kicksejä kuin Boratista.
Bruno-kengät
Brüno-vaatteet. Ja pliispliis huomatkaa noi pikkuveljen seinällä roikkuvat vanhat propagandjulisteet, jotka ovat iMAHTAVIA! Oma suosikkin on kuva, jossa tekstinä on "The Americans will always
Aloituskuvana on kuva Pariisista, kun niitä on kovasti kamerassa. Ärsyttää muuten kun tohon mun valokuvausspottiin tulee tosi ruma valo. Tai oikeastaan ei tule kunnon valoa. Mutta täällä kaksiossa ei nyt ole järin valoisia paikkoja. Ehkä vielä keksin jotain.
Räkävaatteissa isovanhemmilla
Noi leggarit on oikeasti ihan pitkät ja ne on sellaiset jännät, vähän klooripestyjen näköiset. mutta kun ne on sitä ärsyttävää ranskalaista "taille unique" (one size) kokoa, niin mulla vilkkuu sirosti nilkat... Eli pakko taittaa niitä, jos meinaan käyttää.
Neuletakki on kirpparilta ja siihen olisi hakusessa suurehkot ankkurinapit. Sellaiset kullanväriset.
Bongaa melojat
Oltiin kaverin kanssa katsomassa Brüno ja en tiedä mitä mieltä muut ovat, mutta mielestäni se ei ollut mitenkään mielettömän hyvä. Boratissa oli mielestäni hauskaa ihmisten reaktioiden ennalta-arvaamattomuus ja sopimattomuus heidän asemaansa nähden. Brünossa reaktiot olivat juuri sitä mitä kultakin kohderyhmältä saattoi odottaa. Toki joitakin helmiäkin mahtui mukaan ja ”this was worse than cancer” – tyyppiset mielipiteet tv-ohjelmasta saivat aikamoisen riemun pintaan. Leffa nauratti, mutt'en saanut samanlaisia kicksejä kuin Boratista.
Bruno-kengät
Brüno-vaatteet. Ja pliispliis huomatkaa noi pikkuveljen seinällä roikkuvat vanhat propagandjulisteet, jotka ovat iMAHTAVIA! Oma suosikkin on kuva, jossa tekstinä on "The Americans will always
Aloituskuvana on kuva Pariisista, kun niitä on kovasti kamerassa. Ärsyttää muuten kun tohon mun valokuvausspottiin tulee tosi ruma valo. Tai oikeastaan ei tule kunnon valoa. Mutta täällä kaksiossa ei nyt ole järin valoisia paikkoja. Ehkä vielä keksin jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti